[rev_slider alias=”slider-1-1″][/rev_slider]
Myanmar
”Työntekijöiden oikeuksia ei ole olemassa ilman poliittisia oikeuksia”, sanoo Myanmarin ammattiliittojen keskusliiton CTUMin presidentti Khaing Zar.
Sotilaat kaappasivat vallan Myanmarissa helmikuun alussa 2021. Khaing Zar toteaa, että Myanmarin ammattiliitot eivät voi toimia. Osa liittojen johtajista on pidätetty. Osa on piiloutunut pidätysmääräysten takia. Työehtosopimukset on peruttu. Työnantajat välittävät liittojen jäsenten henkilötietoja ja kuvia armeijalle. Ne myös käyttävät tilannetta hyväkseen ja irtisanovat vakituisia työntekijöitään ja palkkaavat heidän tilalleen pätkätyöläisiä huonoilla ehdoilla. Moni brändi on lopettanut tilaukset Myanmarista, mutta eivät kaikki.
”Myanmariin investoineet kansainväliset brändit eivät ole tehneet tarpeeksi työntekijöiden suojelemiseksi”, Khaing Zar sanoo.
Myanmarin ammattiliitot ovat olleet eturivissä vastustamassa sotilasvallankaappausta. Ne vaativat, että sotilashallintoa ei hyväksytä Myanmarin lailliseksi hallinnoksi.
SASK tuki CTUMia ja esimerkiksi tekstiili-, puu- ja kaivosalojen ammattiliittoja, mutta pitkäjänteinen tuki on täytynyt keskeyttää ammattiliittojen toiminnan muututtua mahdottomaksi. Tällä hetkellä tukemme on pienimuotoista.
——
Avainala
Vuonna 2011 tekstiiliteollisuus tuotti noin 10 % Myanmarin viennistä
Vuonna 2019 sen osuus oli jo noin 30 %
Ammatttiliittojen toiminta oli kiellettyä Myanmarissa vuosikymmenten ajan. Osana demokratisoitumista Myanmarissa säädettiin vasta vuonna 2013 uusi työlaki, joka salli ammattiliitot.
Myanmarilaiset työntekijät eivät ole tietoisia oikeuksistaan, ja siksi työpäivät ovat usein pitkiä eikä ylitöistä makseta korvauksia. Vuonna 2018 vain 0,9 prosenttia työntekijöistä kuului liittoon. Ammattiliitot ovat silti pystyneet neuvottelemaan parannuksia työlakeihin ja korotuksia minipalkkoihin.
SASK tuki aiemmin Myanmarissa myös tekstiili-, kaivos- ja puualojen liittojen toimintaa. Tekstiiliteollisuus on tärkeä vientiala, joten juuri sen alan työntekijöiden työehdot ovat avainasemassa. Ala työllisti ennen sotilasvallankaappausta ja koronapandemiaa yli 500 000 työntekijää. Tehtaat ovat suurelta osin kiinalaisten omistamia, mutta niiden asiakkaita ovat olleet myös eurooppalaistet brändit ja esimerkiksi Lindex Suomesta. Tehtaiden omistajat haluaisivat tuoda maahan työehdot Kiinasta, josta tehtaat ovat siirtymässä Myanmariin halvemman työvoiman toivossa.
Tekstiilialan työntekijöitä edustava IWFM (Industrial Workers’ Federation of Myanmar) on nuorten ja aktiivisten työntekijöiden liitto. Vuonna 2018 liitolla oli 14 000 jäsentä. Samana vuonna uusia jäseniä oli kuitenkin liittynyt jo 6000.
——