Kotitaloustyöntekijöiden haastattelu

Toukokuun 3. päivä 2015 kotitaloustyöntekijä Rosa Maria Paliche Bambamba, 45, hengitti syvään ja veti ylleen uuden vihreän t-paidan ennen töihin lähtöä. Paita oli ostettu SASKin kotitaloustyöhankkeen varoilla ja se oli ollut ensimmäistä kertaa käytössä kaksi päivää aiemmin Mosambikin kotitaloustyöntekijöiden järjestämässä työväenpäivän marssissa. Paidan rintaa koristi Mosambikin kotitaloustyöntekijöiden liiton SINEDin logo, ja selässä luki suurin kirjaimin ”Ihmisarvoista työtä kotitaloustyöntekijöille”. Rosa oli vihdoin päättänyt kertoa liitosta omalle työnantajalleen.

– Jaahas, ai että teillä on oikein oma liittokin, huomautti pomoni tarkastellen paitaani, Rosa kertoo muistellen jännitystään. – Siellä taidetaan puhua vain teidän oikeuksistanne, eikö niin? Puhutaanko lainkaan velvollisuuksista? pomoni jatkoi. Kerroin että kyllä, siellä puhutaan myös velvollisuuksista. Tarkoituksena on jakaa tietoa sekä oikeuksista että velvollisuuksista.

– Sen jälkeen otin esiin liitolta saamani kopion vuoden 2008 kotitaloustyöasetuksesta ja annoin sen pomolleni. Osoitin siinä sekä työnantajaa että työntekijää koskevat artikkelit ja keskustelimme niistä nopeasti. Jätin kopion hänelle, jotta hän voisi tutustua siihen paremmalla ajalla, Rosa jatkaa.

Tuon aamun jälkeen Rosan työnantaja on suhtautunut häneen aivan eri tavalla. He ovat saaneet sovittua vuosilomien pidosta ja Rosa saa loma-ajaltaan palkkaa, ensimmäistä kertaa elämässään. Ylitöitä hän tekee enää harvoin ja saa niistä nyt ylimääräistä palkkaa. Tämän lisäksi Rosan työnantaja päästää Rosan lauantaisin aiemmin töistä, jotta hän voisi osallistua liiton toimintaan.

Näkymättömät ja välttämättömät

Rosa kertoo tarinansa ylpeyttä ja itsevarmuutta uhkuen. Kaikki eivät kuitenkaan ole yhtä onnekkaita kuin Rosa. Kotitaloustyöntekijöiden asema on Mosambikissa erittäin heikko ja haavoittuvainen.

– Suurin osa työnantajista ja työntekijöistä ei tunne alaa koskevaa lainsäädäntöä. Kotitaloustyö kärsii myös heikosta arvostuksesta. Suurimmat ongelmat ovat työntekijöiden huono kohtelu, fyysinen ja henkinen hyväksikäyttö sekä työaikoihin ja lomiin liittyvien sopimusten rikkominen, listaa Mosambikin kotitaloustyöntekijöiden liiton SINEDin pääsihteeri Maria Joaquina.

– Kotitaloustyöntekijät ovat maassamme lähes näkymättömiä, vaikka alalla työskentelee kymmeniätuhansia ihmisiä: kodin- ja lastenhoitajia, puutarhureita, vartijoita ja kokkeja, hän jatkaa. – Me pyrimme liittona olemaan jatkuvasti näkyvämpiä ja enemmän läsnä kotitaloustyöntekijöiden elämässä. Vain näin saamme parannettua työntekijöiden tietoisuutta oikeuksistaan ja vahvistettua heidän kykyjään puolustautua huonoa kohtelua vastaan.

Suunnitelmat toteen SASKin ja SAK:n tuella

Mosambikin kotitaloustyöntekijöiden liitto on perustettu vuonna 2008, mutta vasta SASKin ja SAK:n hanke on tarjonnut sille mahdollisuuden toteuttaa lukuisia jo pitkään suunnitteilla olleita toimintoja: tiedotusmateriaalien tuottaminen, kotitaloustyöntekijöiden rekisteröiminen ja koulutustilaisuuksien sekä alueosastokokousten järjestäminen.

Lisäksi hankkeella rahoitetaan kotitaloustyöntekijöiden sosiaaliturvaa koskeva tutkimus. Valmistuessaan tutkimus tulee avaamaan keskustelun keinoista, joilla kotitaloustyöntekijät voisivat päästä sosiaaliturvan piiriin.

– Tämä on suuri askel kaikille maan kotitaloustyöntekijöille, vakuuttaa Francisco Samboo, 30, projektin koordinaattori ja yksi liiton perustajajäsenistä.

– Lisäksi olemme paraikaa tutkimassa mahdollisuuksia levittää toimintamme muualle maahan. Tarkoituksena on perustaa paikallisosastoja kaikkiin suurimpiin maakuntiin.

Francisco on erityisen tyytyväinen myös projektin tarjoamiin koulutusmahdollisuuksiin, jotka ovat tarjonneet paljon kaivattuja valmiuksia rekrytoida uusia jäseniä ja tehdä alaa tunnetummaksi.

Punainen lanka löytyy

Etelvina Edmundo Macuácua, 32, on yksi liiton 22 maputolaisesta paikallisosaston vetäjästä. Hän järjestää esikaupungeissa viikonloppuisin pidettäviä alueosastokokouksia.

– SASKin hanke on ollut meille äärimmäisen tervetullut, hän kertoo. – Tähän asti koin, että hapuilen pimeässä: en tiennyt miten parhaiten mobilisoida ihmisiä tai kertoa asioista. Koulutus antoi visiota: nyt työssäni on punainen lanka.

– Tarrat, lehtiset ja pamfletit ovat myös suuri apu. Se, että kotitaloustyöasetuksen tärkeimmät kohdat on saatu tiivistettyä yhteen helppolukuiseen pamflettiin, on äärimmäisen tärkeää meille, joista vain harva osaa lukea tai kirjoittaa hyvin.

Angelina Salvador Macuamine, 46, on yksi niistä Maputon kotitaloustyöntekijöistä, jonka Magiguan kaupunginosastossa järjestetty alueosastokokous sai rekrytoitua liittoon tänä vuonna.

– Olen ollut alalla kohta kolmekymmentä vuotta, ja kuvittelin aina, että se miten minua kohdeltiin ensimmäisessä työpaikassani, olisi täysin normaalia, hän myöntää. – En esimerkiksi pitänyt lomia yli viiteentoista vuoteen. Nyt tiedän, että minulla on siihen oikeus.

Angelina liittyi SINEDin jäseneksi kesäkuussa 2015. Jäsenkortti ja -paita ovat hyvässä tallessa kotona. Mutta onko hän jo vienyt paitansa työnantajan eteen? – En vielä, Angelina nauraa. Hän tuntee Rosa Bambamban henkilökohtaisesti ja on vaikuttunut tämän tarinasta.

– Mutta ihan pian vien, aivan varmasti, hän jatkaa vakavammin.

Teksti ja kuva Elina Penttinen