Bangladesh

Jaa somessa

Valoa katastrofin jälkeen

Rana Plazan teollisuuskatastrofi muutti maailman. Kansainvälinen ay-liike ja kansalaisjärjestöt saivat vaatebrändit ja tekstiiliteollisuuden huolehtimaan työntekijöistään Bangladeshissa. Heitä on arviolta 3,5 miljoonaa.

Mahdottomasta tuli mahdollista. Kansainväliset brändit joutuivat vuoden 2013 tehdasromahduksen jälkeen ottamaan vastuun tuotantoketjustaan. Ammattiliitot, YK ja kansalaisjärjestöt loivat Accord-sopimuksen, joka velvoittaa tarkistuttamaan Bangladeshin tekstiilitehtaiden turvallisuuden. Samalla tekstiilityöntekijöiden palkkausta ja oikeuksia saatiin parannettua. SASK kampanjoi ja teki hanketyötä tekstiilityöntekijöiden puolesta.

——

4222
tehdasta

Accord ja Allianssi ovat tarkastaneet lähes puolet
Bangaladeshin yli 4200 tekstiilitehtaasta.

——

Accord on sopimus, jonka on allekirjoittanut yli 200 kansainvälistä vaatebrändiä, yli 1600 tekstiilitehdasta ja 7 ammattiliittoa Bangladeshistä sekä kansainväliset ammattiliitot IndustriAll ja UNI. Sen avulla pelastetaan henkiä. Sopimuksen tarkoituksena on parantaa Bangladeshin tekstiilitehtaiden sähkö-, palo- ja rakenneturvallisuutta. Allianssi on lähes vastaava järjestelmä, jonka allekirjoittajia ovat lähinnä amerikkalaiset vaatevalmistuttajat.

Accord-säätiö on palkannut tarkastuksia tekemään noin 60 insinööriä, jotka ovat kahdessa vuodessa tarkastaneet kaikki suuret vientiin vaatteita valmistavat tehtaat. Pienempien tehtaiden tarkastuksista vastaa Bangladeshin hallitus.

——

Havaitut puutteet

Yleisimpiä ongelmia ovat palo-ovien ja -hälyttimien puuttuminen, palavan materiaalin varastoiminen työtiloissa, huonot sähkökytkennät ja pöly sähkölaitteissa. Tehtaiden rakenteissa on havaittu epävakautta ja rakennuspiirustuksia puuttuu.

——

Korjausten eteneminen

Korjausten tekeminen on suuressa osassa tehtaista viivästynyt, mutta vain yksi tehdas on ilmoittanut, ettei se aio tehdä korjauksia. Tarkastetuista tehdasrakennuksista 11 osoittautui niin huonokuntoisiksi, että ne joutuivat erityistarkkailuun. Kolmesta rakennuksesta tehdas joutui muuttamaan toisiin tiloihin. Tehtaiden työntekijät saivat kuitenkin jatkaa työssään.

——

Palkka kaksinkertaistui

Tekstiilityöntekijöiden palkat lähes kaksinkertaistuivat Rana Plazan katastrofin jälkeen. Vieläkään ne eivät kansalaisjärjestöjen laskelmien mukaan silti riitä elämiseen. Palkat riippuvat tehtaiden tilauksista. Ylityökorvauksia ei usein makseta ja lomasta saa haaveilla turhaan, vaikka lomaa lain mukaan pitäisi saada. Työntekijät asuvat tehtaiden lähistölle rakennetuissa hökkeleissä ja tehtaiden ikkunoissa loistavat yhä vielä valot pitkälle iltaan, eikä läheskään kaikille työntekijöille makseta ylitöistä korvauksia.

H&M lupaa oikeuksia

H&M-vaateketju on ensimmäisenä vaatteiden valmistuttajana päättänyt, että ketjun käyttämissä tehtaissa työntekijöillä täytyy olla oikeudet ajaa oikeuksiaan yhdessä. Yhtiö allekirjoitti marraskuun alussa 2015 sopimuksen, jossa se lupaa edistää työntekijöiden ay-oikeuksia tehtaissaan. Sopimuksen laativat H&M, Kansainvälinen teollisuusalojen ammattiliitto IndustriAll ja Ruotsin metallityöväen liitto IF Metall. H&M:n tehtaissa työskentelee 1,6 miljoonaa ihmistä eri maissa, myös Bangladeshissa.

[counter type=”zero” box=”no” position=”left” text_font_weight=”400″ text_transform=”none” separator=”no” digit=”2968″ font_size=”138″ text_color=”#3f3f3f” text=”Rana Plazan työntekijää ja heidän omaistaan on saanut korvausta.” font_color=”#ffd400″ text_size=”18″]

Benettonkin taipui

Sortuneeen tehtaan uhreille on maksettu tähän mennessä yhteensä 7,83 miljoonaa dollaria korvauksia. Merkittävän osan korvausrahaston rahoista maksoivat kansainväliset vaatebrändit, joista monet eivät aluksi suostuneet tunnustamaan vastuutaan tapahtuneesta. Brändejä vaadittiin mukaan Clean Clothes -verkoston Pay up -kampanjalla, johon SASK osallistui. SASKin keräämät 3214 allekirjoitusta toimitettiin Benettonin toimitusjohtajalle 26.6.2015. Benetton maksoi rahastoon 1,1 miljoonaa dollaria.